Rakennammeko tiloja tekniikalle vai asumiselle?
Asuinrakentamista koskevat määräykset ja käytännöt ovat johtaneet yhä moni-mutkaisempiin ratkaisuihin, ei vähintään talotekniikan osalta. Kasvava kanavien, kaapelien, mittareiden ja laitteiden maailma vie tilaa asunnon päätarkoitukselta, eli asumiselta. Avarat ja väljät asunnot, selkeillä ja puhtailla pinnoilla lisäävät asumis-viihtyvyyttä ja asunnon muokattavuutta. Monimutkaiset ja jokaiseen rakennukseen yksilöllisesti suunniteltavat järjestelmät vaativat paljon suunnitteluaikaa ja yhteensovittamista.
Tilaa asumiselle – projekti
Voisimmeko tehdä jotain toisin vai annammeko kehityksen jatkua samansuuntaisena kuin nyt. Voimmeko pysäyttää talotekniikan kasvavat tilantarpeet ja saattaa asumiselle rakennettavat tilat asukkaiden käyttöön. Miten palautamme suunnittelun painopisteen asumisviihtyvyyteen asunnon teknillisestä toimivuudesta tinkimättä?
Selvitimme asiaa Helsingin kaupungin Innovaatiorahaston tukemana 2013-2015- nyt vain pitäisi päästä tositoimiin.
Yhä suurempi osa suunnitteluun ja rakentamiseen käytettävästä ajasta ja resursseista kuluu talotekniikan sovittamiseen kokonaisuuteen. Ongelmatilanteissa ihmisen tila joustaa yleensä helpommin kuin tekniikka, jonka vaatimuksia on vaikea kyseenalaistaa. Meidän tulisikin pohtia, että rakennammeko tiloja tekniikalle vai asumiselle. Ihmisen ja tekniikan tilojen tasapainoiseen yhteensovittamiseen tarvitaan yleispäteviä, helppoja ja yksinkertaisia rakenne‐ ja talotekniikkaratkaisuja. Tilaa asumiselle –projekti tähtää tällaisten ratkaisujen kehittämiseen ja asumisviihtyvyyden palauttamiseen asuntosuunnittelun keskiöön.
Tilaa asumiselle loppuraportti kokoaa yhteen selvitys- ja kehitystyön, jota on tehty asuinkerrostalon rakenteiden ja talotekniikan optimoimiseksi asuttavuuden ja sisätilojen laadun suhteen.
Raportti on suunnattu asuinkerrostalon suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakennusteollisuuden edustajille. Projektin päämääränä oli saada aikaan avoimesti suunnittelijoiden käyttöön tulevia optimoituja ratkaisuja, joita ei ole sidottu tiettyyn tuotevalmistajaan tai muuhun rakennusteollisuuden toimijaan.
Työ jakautuu kolmeen osaan; selvitysvaiheeseen, innovointivaiheeseen ja johtopäätösten kokoamiseen.
Selvitysvaiheessa käytiin läpi määräysten kehitystä sekä rakenteiden ja talotekniikan tilantarpeiden muutosta.
Innovointivaiheessa pyrittiin tarttumaan esille tulleisiin ongelmiin ja löytää niihin ratkaisu. Työryhmä kehitti järjestelmämallin, joka soveltuisi erilaisiin kerrostaloihin. Tilallisesti ratkaisu luo tilallisesti, toiminnallisesti ja viimeistelyltään nykyistä parempia asuintiloja ja myös helpottaa asunnon muokkaamista. Talotekniikan kanavien, kaapelien ja putkien ollessa pääosin integroituja rakenteisiin vähenee niiden tilantarve ilman, että teknisten tilojen tai rakenteiden koko kasvaa. Kaikki tämä lisää asumisviihtyvyyttä asunnoissa. Tilatehokkuus on myös energiankulutuksen kannalta tavoiteltava asia: hyvä ja toimiva asunto pienemmällä ulkovaipan ja rakennusosien määrällä merkitsee pienempää energiapanosta sekä rakentamisen että käytön aikana.