Pihlajanmarja, Helsinki

Pihlajanmäentien ja Johtokiventien kulmaan kahdelle tontille rakennettu asumisoikeuskohde perustuu kerrosluvultaan laskevaan, kaartuvaa massaa edellyttävään asemakaavaan.

Tonttien välistä kulkee yleinen jalankulkuraitti, jonka kohdalla asettuu korkea porttiaihe. Pääosin kaavan vaatimuksia noudatellen, mutta poikkeamismenettelyllä kerrosluvusta ja kerrosalasta poiketen rakennettu asuinkerrostalo on Pihlajanmäentien päässä yli viisikerroksinen ja madaltuu eteläpäästään kaksikerroksiseksi, rivitalomaisiksi perheasunnoiksi. Ylimpänä kerrostalo-osassa on kaksikerroksisia asuntoja.

Pihlajanmarja rajaa tontin kadusta ja puistosta päin, ja länsipuolelle muodostuu rakennuksen viereisen korkean kallioseinämän väliin suojaisan ja aurinkoisen piha-alueen. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat nauhamaisesti raitin molemmille puolille. Oleskelupiha on kerhotilan ja pesulan läheisyydessä. Talon länsiseinustalla on parvekenauhan alla myös katettua ulkotilaa oleskelua varten.

Julkisivumateriaalina on korkeatasoinen betonielementti, jossa on kahta eri tekstuuripintaa vapaamuotoisena ruudukkona. Alun perin ajatuksena oli käyttää vaaleaa keltaista ja sinistä kiveä betonin värjäykseen niin, että matalampi osa olisi ollut vaalean sinertävä ja korkeampi osa kellertävä niin, että tekstuuripintoina olisivat vuorotelleet sileä muottipinta ja hakattu pinta, joilla olisi saatu voimakkaampi tekstuurivaihtelu kuin nyt toteutetussa muottipinnan ja kevyen pesun yhdistelmässä. Värillisistä kiviaineksista luovuttiin kustannussyistä ja hakatusta pinnasta sen vuoksi, ettei se ollut riittävästi kilpailutettavissa, toteutuksessa on käytetty valkobetonissa vaaleaa kalkkikiveä. Poikkeuksellista elementeissä oli se, että samassa elementissä on eri tekstuureja, joiden rajausten tuli pysyä täsmällisinä ja riittävästi erota toisistaan, vaikka käytettävissä olivatkin vain edulliset perustekniikat. Saumat oteiin hallintaan laskemalla elementin ulkokuoren sauma ikkunoiden yläpintaan ja tekemällä myös sivusuunnassa ulkokuoreen ulokkeita, joilla pystysaumat saatiin ikkunoiden pieliin. Tekstuuriruudukko soviteiin saumojen mukaan. Porttikäytävän pinnoissa ja matalissa muureissa käyteiin muottipintaisen betonin päälle ruosteenruskeaa lasuurikäsittelyä.

Pihlajanmarja on julkaistu Betoni-lehdessä 4-2016

Valmistunut: 2015
Sijainti: Helsinki
Työryhmä: Kirsti Sivén, Asko Takala, Nina Vauhkonen, Milja Nykänen, Emmi Keskisarja, Henna Manninen, Gerrie Bekhuis, Päivi Anttila, Stefan Vara, Tuula Nurmi, Samuli Summanen, Alex Torres

Verkkosivumme käyttää evästeitä saadaksesi parhaan käyttökokemuksen. Jatkaessasi sivuston käyttöä hyväksyt evästeet. Lue lisää