Pohjoisen Rautatiekadun, Lapinlahdenkadun ja kevyenliikenteen väylä Baanan rajaama Marian sairaalan pohjoispuolinen rakennuspaikka oli vaativa. (Huttunen Lipasti Pakkanen Arkkitehtien viitesuunnitelmaan perustuva) Asemakaava edellytti kiinteää, kappalemaista muotoa ja yksiaineista ilmettä.
Asemakaavan vaatimuksista poiketen kaikki parvekkeet pidettiin massan sisällä, ja niitä jäsenneltiin erilaisin kaide- ja julkisivuratkaisuin. Ikkunoiden jyrkät vesipellit ja tuuletusikkunoiden eteen sijoitetut viistot peltipitsit vahvistavat talojen veistoksellisuutta.
Kolmiomainen tontti, jonka toinen sivu on Baanan puolella kahden kerroksen verran alempana kuin Pohjoisen Rautatiekadun puoli, oli myös toiminnallisesti äärimmäisen vaativa, varsinkin kun asemakaavan sallima rakennusoikeus oli kaavan (ja viitesuunnitelman) korkeusasemiin ja kerroslukuihin nähden ylimitoitettu ja autopaikat oli sijoitettava pihan alle. Tontin hankalasta muodosta ja korkeusasemista huolimatta saatiin aikaan autohallin päälle esteetön yläpiha, jonka keskellä kasvaa puu, ja Baanan varteen pieni maanvarainen sisääntulopiha.
Yhteistiloja on talon seniorikäytön mukaisesti kohtalaisen runsaasti ja ne on sijoitettu houkuttelevasti ja hyvin saavutettavasti. Baanan ja Pohjoisen Rautatiekadun tasoeroa hyödynnettiin ratkaisemalla korkeamman rakennuksen kellarit kahdessa tasossa, joista ylempään sijoittuvat kerho, sauna- ja talopesulatilat yhtenä kokonaisuutena. Kerhotilalla on pieni oleskelupiha, josta voi katsella Baanaa ja Rautatiekatuja pitkin avautuvaa kaupunkinäkymää. Lapinlahdenkadun puoleisessa 5-kerroksisessa osassa on lisäksi ullakolla 2 saunaosastoa vilvoitteluparvekkeineen. Muutoin ullakot ovat ilmanvaihtokanavien ja –konehuoneiden valtaamia.
Koska katutasoon ei Pohjoisen Rautatiekadun ja Lapinlahdenkadun varrella kaavamääräyksen mukaan saa sijoittaa asuntoja, on ensimmäinen kerros nostettu n. 1-1,5 m katutason yläpuolelle 7- ja 5-kerroksisilla osilla.
Rakennuttajana oli eläkevakuutusyhtiö, ja asunnot ovat senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Asuntojen koko vaihtelee yksiöistä pienehköihin kolmioihin. Porrastasolla on yleensä 4-5 asuntoa, mutta halkaistujen päätyjen ansiosta porrashuoneissa ei ole käytäviä eikä umpiperiä, ja valtaosalla asunnoista on ikkunoita kahteen suuntaan. Asuntovalikoiman tehokkainta antia on 43 m²:n läpirungon kaksio.
Kohde löytyy myös arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen Suomalaisen arkkitehtuurin karttapohjaiselta verkkosivustolta.
Rautatiekatujen varteen on toteutettu lähes 30 vuotta aiemmin yksi toimistomme ensimmäisistä suunnitelmista, Kampin-Salpa.
Valmistunut: 2016
Sijainti: Kamppi, Helsinki
Kuvat: Tuomas Uusheimo 1, 2, 4
Työryhmä: Kirsti Sivén, Asko Takala, Markku Hietamaa, Anna Juhola, Heidi Turunen, Milja Nykänen, Stefan Vara, Alex Torres, Kaisa Savolainen, Annamari Vesamo, Eliane Leuzinger, Tatu Pärssinen, Tuula Nurmi
